Hyvinvointia vahvistava elinympäristö
- Kansanterveyden, yksilöiden hyvinvoinnin sekä tulevaisuuden terveydenhuollon kestävyyden kannalta on oleellista, että kaupungin kiinteistöt ovat terveitä ja hyvin hoidettuja.
- Tarvitsemme erilaisia räätälöityjä ratkaisuja kaikessa palveluntuotannossa, jotta sisäilmasta oireilevien tai sairastuneiden yhdenvertainen palveluiden käyttö mahdollistuu. Samat ratkaisut toimivat myös muista syistä estyneille. Aito esteettömyys vahvistaa hyvinvointia.
- Hyvin hoidettu ja siisti kaupunkiympäristö, hyvin hoidetut kadut ja tiet, roskattomat puistot, pihat ja metsät luovat viihtyisyyttä ja hyvää mainetta kaupungille.
- Luontoympäristöä on vaalittava. Luonnossa oleskelun terveys- ja hyvinvointi vaikutukset ovat kiistattomat.
- Koko kaupunki on oppimisen ympäristöä.
- Vantaasta liikunnan harrastamisen ja urheilun edelläkävijä. Maksuttomat, kaikille avoimet ulkoliikuntapaikat ovat avainasemassa.
- Petikon virkistysaluetta ja reitti 2000:a tulee kehittää valtuustokauden aikana.
Lue Lisää:
Kaupungin edelleen kasvaessa sekä rakennetun ympäristön että luonnon merkitys korostuu. Vantaalla puolet pinta-alasta on rakennettua kaupunkia ja puolet erilaisia viheralueita. Vähäiset vesialueemme ja niiden ympäristöt ovat selkeitä vetovoimakohteita. Luontoympäristöä kuten jokiemme vartta voi muokata virkistyskäyttöön mutta se tulee tehdä taiten olemassa oleva luonto ja maisema tarkoin huomioiden. Kestävä tulevaisuus ja ympäristökasvatukselliset periaatteet ovat tämän päivän ja tulevaisuuden ydintä. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ovat ihmiskunnan akuutein ratkaisuja vaativa asia. Vantaan tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030 tukee tätä työtä. Työn tulee näkyä kaupungin toimialojen rakenteessa, hankinnoissa ja palveluverkostossa.
Meidän tulee huolehtia hyvin niin rakennetusta ympäristöstä kuin luontoympäristöstäkin. Terveet kiinteistöt, joissa sisäilma ei sairastuta ihmisiä, ovat oleellisia kansanterveyden, yksiöiden hyvinvoinnin sekä tulevaisuuden terveydenhuollon kestävyyden kannalta. Tilanne on päässyt eskaloitumaan emmekä pysy tarvittavan nopeassa korjaus- tai korvausaikataulussa. Myös uudet rakennukset ovat usein ongelmallisia, sillä materiaalit ovat usein jo valmiiksi kosteusvaurioisia tai niiden kemikaalikuorma on terveydelle haitallinen. Kiinteistöihin vaikuttaminen on hidasta ja onkin tehtävä samalla muita toimenpiteitä. Erilaiset räätälöidyt ratkaisut niin opiskelun, työnteon kuin palveluiden esteettömyyden edistämiseksi ovat oleellisia. Jos sairaala ei ole sisäilmaesteetön, missä onnettomuuteen joutunut sisäilmaesteellinen potilas silloin hoidetaan?
Hyvin hoidettu ja siisti kaupunkiympäristö, hyvin hoidetut kadut ja tiet, roskattomat puistot, pihat ja metsät luovat viihtyisyyttä ja hyvää mainetta kaupungille. Elinympäristön viihtyisyys sitouttaa kaupunkilaiset pitämään huolta ympäristöstään. Se puolestaan lisää turvallisuutta. Kuten luonnon virkistyskäytössä, myös rakentamisessa on entistä paremmin huomioitava olemassa oleva ympäristö ja säilyttää vanhoja puita. Pientaloalueilla on kiinnitettävä huomiota puun polttoon ja sen ohjaukseen. Vääränlaisen puunpolton ja erilaisten roskien polton päästöt ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle.
Luonnon keskellä oleilun hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat tutkitusti kiistattomat. Luontoympäristöä on vaalittava. Lapsuudessa luotu, läpi elämän ylläpidetty, tiivis luontosuhde on paras tae ympäristötietoisuuden kasvamiselle. Kasvatuksen ja opetuksen toimiala on tässä avaintekijän roolissa. Päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista pääsee Vantaalla helposti ulos metsiin ja puistoihin oppimaan. Voimme hyödyntää sitä ja muuta kaupungin tarjontaa. Koko kaupunki on oppimisympäristö. Päiväkotien ja koulujen pihat tulee rakentaa niin, että niissä säilytetään luonnontilaisuutta.
Luonnossa oleilun ja liikkumisen sekä ulkoilun terveysvaikutuksista on paljon tutkittua näyttöä. Tuore Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys osoittaa, kuinka iso taloudellinenkin merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Suomessa hyödyt saadaan usein arjen lähiluonnosta, vapaa-ajan luontoretkiltä ja mökkeilyn kautta. Hengitysterveyden edistämisen kannalta metsillä ja viherympäristöillä voi olla vaikutusta muun muassa astman ennaltaehkäisyyn ja lääkityksen käyttöön. Vahvin näyttö löytyy luontoon pääsyn ja mielen hyvinvoinnin väliltä. Selvityksessä suositellaan, että luonnon terveysvaikutukset tulee ottaa entistä paremmin huomioon esimerkiksi kuntien kaavoitusratkaisuissa sekä sosiaali- ja terveysalalla hoitopolkujen ja -suositusten suunnittelussa.
Ilmastonmuutoksen tuottamat sää- ja ilmastoriskit näkyvät jo arjessa. Lähiluonto ja luontokontakti suojaavat ilmansaasteilta ja vahvistavat elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Muuttuvat lämpötilat ja lisääntyvät sademäärät vaikeuttavat myös rakennusten kosteudenhallintaan, jolloin riskit sisäilmaongelmille ja sitä kautta ihmisten terveydelle kasvavat. Mitä enemmän ihmiset ovat pois terveydelle haitallisista rakennuksista, sen parempi heidän terveytensä kannalta.
Juuri nyt on oikea aika kohdistaa katseet erityisesti Petikon virkistysalueelle. Sen kehittäminen on otettava pikaisesti tarkasteluun. Länsi-Vantaalle tarvitaan vastaavia hyvin hoidettuja luontoreittejä kuin suositussa itäisessä Sipoonkorvessa jo on. Alueen reitit kaipaavat kehittämistä ja laavut kunnostamista tai uusimista. Alueelle tulee rakentaa myös ulkovessatilat ja eväskatoksia. Reitti 2000 on tärkeä ylikunnallinen reitistö, jonka parantamiseen Vantaan on syytä osallistua omalta osaltaan.